2.5.2017 VakO 5597:2015

Tapaturmavakuutus - Ammattitauti - Syy-yhteys - Fysikaalinen tekijä - Ilmenemisaika

Diaarinumero: 5597:2015
Sovellettu lainsäädäntö: Ammattitautilaki 1 § 1 mom. ja 3 § 2 mom.
Antopäivä: 2.5.2017

Kysymys sotilaslentäjän kaularangan nikamavälilevysairauden korvaamisesta ammattitautina.

Esitiedot

Sotilaslentäjä A oli työssään vuosina 2007 - 2012 lentänyt Hawk-suihkuharjoitushävittäjällä ja Hornet-hävittäjällä yhteensä noin 560 tuntia. A:lle oli ilmaantunut niskavaivoja vuonna 2008 ja kaularangan magneettitutkimuksessa oli todettu kaularangan välilevyrappeumamuutoksia.

A oli hakenut Valtiokonttorilta ammattitautikorvausta kaularangan oireilusta. Valtiokonttori oli 11.9.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan A:lle ei voitu myöntää tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia, koska tehdyissä tutkimuksissa hänellä ei toistaiseksi ollut todettu ammattitautina korvattavaa sairautta. A oli työssään altistunut ammattitautiasetuksen 3 §:ssä mainituille fysikaalisille tekijöille. A:lla todettuja kaularangan rappeumamuutoksia ei voitu pitää todennäköisesti pääasiallisesti työperäisen altistuksen aiheuttamina, vaan ne johtuivat todennäköisesti rakenteellis-sairausperäisistä tekijöistä. Lentämisen aiheuttamat G-voimat olivat todennäköisesti provosoineet oireita, mutta ammattitaudin kriteerit eivät täyttyneet. Kysymyksessä ei myöskään ollut muun kuin ammattitaudiksi katsottavan sairauden olennainen paheneminen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Sovelletut säännökset ja oikeuskäytäntö

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Mitä 1 momentissa on säädetty ammattitaudista, sovelletaan 1 §:n 2 momentin mukaan myös muun kuin työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen tämän pahenemisen ajalta.

Ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan 3 §:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun jälkimmäisessä pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Johtopäätökset

A on työssään Ilmavoimissa hävittäjälentäjänä altistunut lentämisen aiheuttamille G-voimille. A on lentänyt Hawkilla vuosina 2007 - 2009 yhteensä 236 tuntia. Kuormittavin vuosi oli vuonna 2008, jolloin A suoritti HW-2-lentämistä, yhteensä 128 tuntia. Sittemmin vuosina 2009 - 2012 A on lentänyt Hornetilla 324 tuntia, joista 62 tuntia alkuvuoden 2012 aikana. Yhteensä vuosina 2007 - 2012 lentotunteja on kertynyt noin 560. Kiihtyvyyskuormitus on ollut merkittävä. Ennen vuotta 2007 A on lentänyt myös Vinkalla. Vuodesta 2008 lähtien A:lla on esiintynyt ajoittaista niskakipua ja sittemmin niskakivut ovat pahentuneet. Niskan oireilun johdosta A:n Hornet-lentokoulutus on keskeytetty 2.11.2012 ja A on siirretty tämän jälkeen lentotehtäviin, missä työperäistä +Gz kuormitusta ei enää tule. Tehdyissä lääketieteellisissä tutkimuksissa A:lla on todettu kaularangan rappeumaa.

Muutoksenhakulautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että vaikka A:n kaularangan kipuoireet ovat todennäköisesti provosoituneet G-voimille altistumisen myötä, ei kaularangassa magneettitutkimuksissa todetuissa rappeumamuutoksissa voida katsoa olevan kyse ammattitautilain tarkoittamasta todennäköisesti pääasiallisesti työssä esiintyvän altisteen aiheuttamasta ammattitaudista. Kaularangassa todetuissa muutoksissa ei voida katsoa olevan myöskään kyse ammatitautilain 1 §:n 2 momentin mukaisesta muun kuin työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennaisesta pahenemisesta. Vakuutuslaitoksen jo korvattavaksi ilmoittamien kulujen lisäksi asiassa ei voida katsoa aiheutuneen muita tapaturmavakuutuslain 14 §:n 4 momentin mukaisia perusteltuja ja tarpeellisia tutkimuskuluja.

Muutoksenhakulautakunta toteaa, että Työterveyslaitoksen tekemässä neuroradiologisessa kuvavertailussa on käynyt ilmi, että A:lla on ilmennyt kaularangan rappeumaperäistä muutosta jo ennen merkittävän G-voimille altistumisen alkua 21.7.2005 otetuissa kaularangan magneettikuvissa. Neuroradiologisen kuvavertailun perusteella 21.7.2005 todetut muutokset kaularangassa eivät ole myöskään olennaisesti lisääntyneet myöhemmin 2.5.2012 ja 28.9.2012 otetuissa magneettikuvissa. Kaularangan alueella on todettu vain vähäisiä rappeumaperäisiä, lähinnä iän tuomia muutoksia eikä niissä havaita selvää progressiota vuoteen 2005 verrattuna. Vähäistä laakeaa välilevyn pullistumaa on ilmaantunut C4-C6 -väliin. C3-4 -välissä vähäiset päätelevyleesiot ovat ennallaan vuoteen 2005 verrattuna ja loiva oikealle konveksi skolioosi tällä tasolla. Muutoksenhakulautakunta toteaa esitetyn selvityksen perusteella, että kaularangan magneettitutkimuslöydöksissä on todennäköisesti kyse muusta kuin A:n työstä aiheutuneista muutoksista.

Muutoksenhakulautakunta myös toteaa, että Työterveyslaitoksen 11.4.2014 päivätyn lausunnon tietojen perusteella hävittäjälentäjillä on kohonnut riski niskakivuille. Kuitenkaan kaularankarappeuman kohonnutta riskiä ei hävittäjälentäjillä ole voitu tutkimuksissa osoittaa. Lausunnon mukaan ei ole löytynyt näyttöä sille, että hävittäjällä lentäminen ja sen aikainen altistuminen G-voimille aiheuttaisi pysyviä radiologisesti todettavia rankamuutoksia.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänellä katsotaan olevan ammattitautilain mukainen sairaus eli kaularangan ennenaikainen rappeuma ja hänelle myönnetään tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset. Vaihtoehtoisesti A vaati päätöstä muutettavan siten, että kyseessä katsotaan olevan ammattitautilain mukainen muun kuin ammattitaudiksi katsottavan vamman tai sairauden olennainen paheneminen.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja Valtiokonttori määrättiin suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus kaularangan nikamavälilevysairaudesta ammattitautina, joka on ilmennyt 2.5.2012.

Vakuutusoikeuden perustelut

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Työterveyslaitos on antanut Valtiokonttorin pyynnöstä 11.4.2014 lausunnon hävittäjälentäjien työperäisen kiihtyvyyskuormituksen aiheuttamista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja niiden korvaamisesta ammattitautina. Työterveyslaitoksen lausuntoa varten on käyty läpi tuoreet tutkimukset suomalaisilla hävittäjälentäjillä sekä laadittu systemoitu kansainvälinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi hävittäjälentäjien kaula- ja lannerangan kivun ja rappeuman yhteydestä kiihtyvyysvoimiin. Työterveyslaitoksen selvityksen perusteella hävittäjälentäjillä on kohonnut riski niskakivuille, mutta kaularankarappeuman kohonnutta riskiä ei hävittäjälentäjillä ole voitu tutkimuksissa osoittaa. Lausunnon mukaan analysoiduissa tutkimuksissa on kuitenkin laadullisia ongelmia, eikä käytettävissä ole ollut hyvälaatuisia, kontrolloituja ja samanlaisella kuvantamislaitteistolla tehtyjä tutkimuksia, joissa altistuminen olisi hyvin määritelty, ja kansainvälinen kirjallisuus saattaa aliarvioida kaularankarappeuman kehitystä suomalaisilla lentäjillä. Vaikka tieteellinen näyttö hävittäjälentämisen ja kaularangan rappeumasairauden välillä on lausunnon mukaan ollut puutteellista, Työterveyslaitos on esittänyt kriteerit, joilla kaularangan rappeumasairauden työperäisyyttä voidaan arvioida. Kriteerejä on lausunnon mukaan syytä arvioida uudelleen, kun meneillä olevasta kotimaisesta tutkimuksesta on saatu lisätietoja.

Kriteerit ovat:
1. Altistumisen kesto ja intensiteetti on riittävä (toistuvan altistumisen alarajana on pidetty 4 Gz kuormitusta ja kestona suomalaisen tutkimuksen perusteella tavanomaista hävittäjälentämistä yli 250 tuntia);
2. Hävittäjälentäjällä on esiintynyt lentouran aikana äkillisiä lennonaikaisia tai lennon jälkeisiä kaularangan alueelle sijoittuvia niskakipuja (kliinisen kokemuksen perusteella oireet ilmaantuvat noin vuorokauden kuluessa);
3. Kaularankaperäinen oireilu on alkanut hävittäjälentämisen aloittamisen jälkeen;
4. Kaularangan magneettikuvauksessa on ikään nähden korostuneita kaularankarappeumaan sopivia löydöksiä (arvioinnissa on hyötyä verrata ajankohtaista kuvausta ennen hävittäjälentäjän uran alkamista tehtyihin magneettikuvauksiin);
5. Ei ole muita löydöksiä selittäviä etiologisia tekijöitä, esimerkiksi kaularankaan kohdistuneita tapaturmia (muita syytekijöitä voi olla, mutta työperäinen altistuminen on pääasiallinen syy); ja
6. Kokonaisuutena oireet ja löydökset sopivat kaularankarappeumaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on sotilaslentäjä, joka on vuosina 2007 - 2012 lentänyt Hawk-suihkuharjoitushävittäjällä ja Hornet-hävittäjällä yhteensä noin 560 tuntia. Aikaisemmin hän oli lentänyt Vinka-harjoituskoneella. Niskalle kuormittavimman vaiheen on kuvattu olleen Hawk-suihkukoneella lentämisen vuonna 2008, jolloin lentotunteja on ollut toistasataa ja niissä on ollut paljon taistelunmukaista liikehdintää. A:lle on vuonna 2008 ilmaantunut lennon jälkeistä niskakipua. Niskavaivat ovat sittemmin pahentuneet, ja A on lopettanut suihkukonelentämisen vuonna 2012.

A:lle oli ennen suihkukoneharjoittelun aloittamista tehty 21.7.2005 niskan magneettitutkimus, jossa ei ollut todettu sairauteen viittaavaa. Niskavaivojen vuoksi A:lle tehtiin 2.5.2012 kaularangan magneettitutkimus, jossa näkyi CII-V -nikamavälilevyissä hiukan kuivumaa ja vähäistä ulostyöntymää. Kaularangan 28.9.2012 tehdyssä vahvakenttämagneettitutkimuksessa ei lausujan mukaan ollut poikkeavaa.

Radiologian erikoislääkärit ovat tehneet arviot, joissa he ovat vertailleet A:lle vuosina 2005 ja 2012 tehtyjen magneettitutkimusten tuloksia. Neuroradiologi Katariina Luoma on lausunnossaan katsonut, että vuoden 2005 tutkimuksessa kaularangassa oli todettavissa lieviä degeneratiivisia muutoksia ja että myös vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa oli todettavissa vähäisiä degeneratiivisia, lähinnä iän mukaisia muutoksia, jotka eivät olleet merkittävästi edenneet vuoteen 2005 verrattuna. Vakuutusoikeudelle on toimitettu lisäselvityksenä neuroradiologi Veikko Kähärän lausunto, jonka mukaan magneettitutkimuksissa ei ole todettavissa poikkeavaa. Lisäksi on toimitettu radiologi Blanco Sequeirosin vertailulausunto, jonka mukaan vuonna 2005 tehdyssä magneettitutkimuksessa ei ole todettavissa poikkeavaa, kun taas vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa on välilevyvaurioon sopivia muutoksia kaularangan C2-C6 -tasoilla.

Vakuutusoikeus toteaa, että A on työssään altistunut merkittävästi työperäiselle kiihtyvyysrasitukselle (G-voimille). A:n niskan oireilu on alkanut suihkukonelentämiseen liittyvän niskan alueen kuormituksen myötä ja vähentynyt kuormituksen päätyttyä. Vakuutusoikeus katsoo, että altistus on ollut sopiva sekä voimakkuudeltaan ja kestoltaan riittävä aiheuttamaan A:lla todetut niskavaivat ja kaularangan rappeumaperäiset muutokset. Vuonna 2005 magneettitutkimuksen tekemisen jälkeen annetussa lausunnossa sekä Kähärän ja Blanco Sequeirosin vertailulausunnoissa on katsottu, ettei vuonna 2005 tehdyssä magneettitutkimuksessa kaularangassa ole todettavissa poikkeavaa, kun taas neuroradiologi Luoma on arvioinut, että kaularangan muutokset olivat valtaosin havaittavissa jo vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa. Vakuutusoikeuden arvion mukaan A:lla ei ole ollut vuonna 2005 ennen suihkukonelentämisen aloittamista tehdyssä magneettitutkimuksessa todettavissa ainakaan merkittävää kaularangan välilevyrappeumaa, vaan hänellä todettu kaularangan nikamavälilevysairaus on kehittynyt vasta suihkukonelentämisen myötä ja todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista tekijöistä eli kiihtyvyysvoimille altistumisesta lentäjän työssä. Vakuutusoikeus katsoo, että vaikka tällä hetkellä lääketieteellinen tietämys hävittäjälentäjien työperäisen kiihtyvyysaltistuksen ja kaularankarappeuman välisestä syy-yhteydestä on Työterveyslaitoksen mukaan osin puutteellista, A:lla todettuja kaularangan rappeumamuutoksia voidaan pitää työperäisinä myös Työterveyslaitoksen lausunnossa esitettyjen arviointikriteerien perusteella.

Edellä lausutuin perustein A:n kaularangan nikamavälilevysairaus on korvattava ammattitautina. Ammattitaudin ilmenemispäivänä on pidettävä päivää 2.5.2012, jolloin A:lle pahentuneiden niskan alueen kipujen vuoksi tehdyssä kaularangan magneettitutkimuksessa on todettu ammattitaudiksi sopivat kaularangan välilevyrappeumamuutokset.

Lainkohdat

Ammattitautilaki 1 § 1 mom. ja 3 § 2 mom.

 
Julkaistu 14.9.2017