VakO 4093:2012

Asumistukilain 1 §:n 1 momentin mukaan asumistukea voidaan myöntää vakinaiseksi katsottavan asunnon asumismenojen vähentämiseksi. A asui ulkomailla viiden kuukauden ajan hänen avopuolisonsa jäädessä edelleen asumaan perheen yhteisenä kotina pidettävään asuntoon. Vakuutusoikeus katsoi, että kyseistä asuntoa oli edelleen pidettävä A:n vakinaisena asuntona hänen asuessaan ulkomailla edellä mainitun ajan.

Esitiedot

A:n asumistuen tarkistushakemuksesta ilmeni, että hän tulisi toimimaan ulkomailla harjoittelijana ajalla 1.8. - 31.12.2011.

Kansaneläkelaitos lakkautti asumistuen päätöksellään 1.8.2011 lukien, koska A tuli ilmoituksensa mukaan oleskelemaan ulkomailla 1.8.2011 alkaen yli kolme kuukautta.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. A katsoi olevansa oikeutettu asumistukeen myös ulkomailla oleskelunsa ajalta vedoten kansaneläkelaitoksen etuusohjeisiin.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi.

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat ja tilapäisesti poissaolevat henkilöt katsotaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi.

Saadun selvityksen mukaan A on ollut harjoittelijana ulkomailla ajalla 1.8.2011 - 31.12.2011.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n viiden kuukauden poissaoloa asunnosta ei voida pitää tilapäisenä. Hänellä ei siten ole oikeutta asumistukeen ajalla 1.8.2011 - 31.12.2011.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A vaati muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati tuen maksamista ulkomailla oleskelunsa ajalta.

A perusteli vaatimustaan sillä, että Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksissä ei määritellä asumisten tilapäisyyden käsitettä eikä lainkohtaa, johon se perustuu. A kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksen etuusohjeissa koskien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista sekä Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksissä oli mainittu toisistaan poikkeavat määräajat tilapäisen ulkomailla oleskelun sallitulle pituudelle.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Asumistukilain 1 §:n 1 momentin mukaan asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Asumistuen myöntämiselle säädetty edellytys asunnon sijaitsemisesta Suomessa ja sen vakinaiseksi katsottavuudesta on lisätty asumistukilakiin 1.1.1997. Lain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 189/1996) ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä vakinaisuudella tarkoitetaan. Vastaava vaatimus on lisätty eläkkeensaajien asumistukilakiin (591/1978) saman hallituksen esityksen perusteella, jossa eläkkeensaajien asumistukilain osalta lain tarkennus on mainittu tehdyksi voimassa ollutta käytäntöä vastaavaksi. Hallituksen esityksen mukaan asumistukilain muutos on ehdotettu tehtäväksi eläkkeensaajien asumistukilain muutosta vastaavaksi. Eläkkeensaajien asumistukilain kumonneen 1.1.2008 voimaan tulleen eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 9 §:n mukaan kyseisen lain mukaisina asumismenoina otetaan huomioon hakijan kohtuulliset asumismenot yhdestä Suomessa sijaitsevasta vakinaiseksi katsottavasta asunnosta, jossa hakija asuu asumistuen alkaessa. Viimeksi mainittua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 9012006) yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan 9 §:n osalta seuraavaa: "Vakinaiseksi katsotaan asunto, jossa hakija asuu tosiasiallisesti pääosan vuodesta tai jota muutoin voidaan pitää vakinaisena. Jos hakija asuu jatkuvasti ulkomailla pääosan vuodesta, Suomessa olevaa asuntoa ei katsota vakinaiseksi asunnoksi eikä asumistukea siten makseta. Lisäksi edellytetään, että hakijan on asuttava asunnossa asumistuen alkaessa." Ottaen huomioon, ettei eläkkeensaajan asumistuesta annetulla lailla voida katsoa tarkoitetun muuttaa asunnon vakinaisuuden käsitettä siitä, mitä sillä on tarkoitettu eläkkeensaajien asumistukilaissa, vakuutusoikeus katsoo, että asumistukilain mukaista vastaavaa käsitettä tulee soveltaa yhteneväisesti eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain kanssa.

Saadun selvityksen mukaan A on asunut ulkomailla ajalla 1.8. - 31.12.2011 hänen avopuolisonsa jäädessä edelleen asumaan perheen yhteisenä kotina pidettävään asuntoon. Vakuutusoikeus katsoo, että asuntoa, jonka asumismenojen vähentämiseksi A:lle on myönnetty asumistuki 31.7.2011 saakka, on ollut edelleen pidettävä hänen vakinaisena asuntonaan hänen asuessaan ulkomailla ajalla 1.8. - 31.12.2011.