VakO 3942:2015

A luovutti edustajansa välityksellä näyttelijäntyötä koskevat tekijänoikeudet tilaajayritykselle. Asiassa katsottiin olevan kyse tekijänoikeuksien luovuttamisesta työnantajalle korvausta vastaan. Korvaus ei perustunut työsuhteessa tehtyyn työhön, vaan kyseessä oli työsuhteesta erillinen oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus. Näin ollen haettua tekijänoikeuskorvausta ei maksettu palkkaturvana.

Esitiedot

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi päätöksen, jolla se hylkäsi palkkaturvahakemuksen palkkaan kuuluvasta tekijänoikeuskorvauksesta ajalta 3.12. - 30.12.2013. Päätöksensä perusteluissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi, että hakemuksen mukaan saatava perustuu työnantajan ja tuotantoyhtiön väliseen sopimukseen. Sopimuksessa on sovittu tekijänoikeuskorvausten ja rojaltien maksamisesta näyttelijälle. Sopimuksessa sovitussa ja palkkaturvana haetussa saatavassa on kyse muuhun yksityisoikeudelliseen sopimukseen kuin työsopimukseen perustuvasta saatavasta. Koska palkkaturvana haetut saatavat eivät ole työsuhteesta johtuvia, hylätään hakemus.

A haki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että hänen palkkaturvahakemuksessa esittämät työsuhteeseen perustuvat saatavat maksetaan palkkaturvana. Kertomansa mukaan hän haki palkkaturvasta tekijänoikeuskorvausta tv-tuotannossa työskentelystä maksettavan kokonaispalkan osana. Kyseisessä televisiotuotannossa näyttelijöiden työnantajana toiminut Z Oy asetettiin konkurssiin 2.1.2014. Konkurssin johdosta näyttelijöille jäi työsuhteeseen liittyviä saatavia konkurssipesältä, koska näyttelijöille maksettiin konkurssipesän hakemuksesta palkkaturvana ainoastaan osa kuvauspäiväpalkasta. A katsoi, että palkkaturvana haettu tekijänoikeuskorvaus on työsuhteeseen perustuva saatava. A:n mukaan Z Oy toimi hänen ja kahden muun näyttelijän agenttina / edustajana edustussopimuksilla, jotka ovat sisällöltään samanlaisia. Kyseinen agentti toimi aikaisemmin nimellä W Oy, ja A:n sopimus on tuolta ajalta. Sisältö on kuitenkin sama kuin Z Oy:n sopimuksessa. Edustussopimuksissa on sovittu muun muassa seuraavista asioista: edustajan valtuudet edustaa näyttelijää ja tehdä näyttelijää koskevia sopimuksia tilaajayritysten (tuotantoyhtiöiden) kanssa, edustajan valtuudet veloittaa näyttelijälle maksettava palkka mukaan lukien tekijänoikeuskorvaukset tilaajayrityksiltä, edustajan velvollisuus maksaa palkat mukaan lukien tekijänoikeuskorvaukset näyttelijälle, edustajan velvollisuus maksaa näyttelijää koskevat lakisääteiset sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut ja järjestää työterveyshuolto sekä näyttelijän velvollisuus tehdä työ ja luovuttaa siihen liittyen tarvittavat tekijänoikeudet tilaajayritykselle. A:n mukaan edustajasopimuksen perusteella Z Oy toimi myös näyttelijöiden työnantajana, kun näyttelijät työskentelivät audiovisuaalisessa tuotannossa. Tästä kertoo myös liitteenä olevat agentin sähköpostiviestit työttömyyskassalle, jossa agentti ilmoitti, että työsuhde syntyy aina agentin ja näyttelijän eikä tuotantoyhtiön ja näyttelijän välillä. Z Oy toimi näyttelijöiden työnantajana myös tilaajayritys X Oy:n tuotannon osalta. Näyttelijöiden työnantajana Z Oy oli velvollinen maksamaan näyttelijöille heidän palkkansa sekä siihen kuuluva tekijänoikeuskorvaus X Oy:lle tehdystä työstä. Tekijänoikeuskorvaus on audiovisuaalisessa tuotannossa esiintyvälle näyttelijälle työsuhteeseen perustuva saatava. Audiovisuaalisessa tuotannossa (muun muassa tv-sarja tai elokuva) esiintyvälle näyttelijälle syntyy tekijänoikeuskorvauksia tekijänoikeuslain 45 §:n mukaisesti. Näiden oikeuksien siirtämisestä tuotantoyhtiölle sovitaan näyttelijän esiintymistä koskevassa työsopimuksessa ja siirrosta maksetaan näyttelijälle korvaus kuvauspäiväpalkan osana ja yhteydessä. Tämä on alan normaali käytäntö ja toimintatapa. Kuvauspäiväpalkalla luovutettavien oikeuksien määristä, rajoista ja hinnoista on sovittu myös työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Näyttelijäliiton ja tuotantoyhtiöiden väliseen tv-työehtosopimukseen on näyttelijän palkasta kirjattu seuraavaa: "Työstä maksettava korvaus sisältää palkan työskentelystä näyttelijänä sekä tuotetun materiaalin esittämiseen kohdistuvan tekijänoikeuskorvauksen". Mikäli oikeuksien siirtoa ei tehtäisi työsopimuksessa, ei työnantajana toimiva tuotantoyhtiö voisi käyttää näyttelijän työn tulosta hyväkseen haluamallaan tavalla, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi televisio-ohjelmaa ei voitaisi näyttää televisiossa. A:n mielestä se, etteivät näyttelijät ole olleet kyseisessä tapauksessa suoraan työsuhteessa tuotantoyhtiöön, vaan työsuhde on järjestetty eri tavalla, ei muuta asiaa tekijänoikeuskorvauksen osalta miksikään. Tekijänoikeudet sekä niistä maksettavat korvaukset ovat aina henkilökohtaisia ja perustuvat näyttelijän työsuoritukseen. A totesi lisäksi, että myös palkkaturvapäätöksissä kuvauspäiväpalkan osana oleva tekijänoikeuskorvaus on aiemmin katsottu työsuhteeseen perustuvaksi saatavaksi ja näyttelijöille on siis aiemminkin maksettu palkkaturvana tekijänoikeuskorvausta kokonaispalkan osana. Tältä osin A viittasi Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen asiaan Dnro 1098/2006, päätös numero 181/2006 sekä Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen asiaan Dnro 291/2008. Edellä mainituin perustein A vaati, että hänelle maksetaan palkkaturvana 2.200 euroa.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta viittasi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksessä mainittuihin perusteluihin.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta totesi lisäksi, että työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Ottaen huomioon muun muassa vakuutusoikeuden ratkaisukäytännön työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että tekijänoikeuskorvaus ei ole palkkaturvalain 4 §:n tarkoittamalla tavalla työsuhteesta johtuva saatava. Näin ollen palkkaturvan maksamisen edellytykset eivät kyseisessä tapauksessa täyty.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A vaati, että palkkaturvahakemuksessa esitetyt tekijänoikeuskorvaukset katsotaan työsuhteeseen perustuviksi saataviksi ja vahvistetaan maksettavaksi palkkaturvana.

A viittasi asiassa aikaisemmin lausumaansa ja esittämiinsä perusteisiin ja katsoi, että tekijänoikeuskorvaukset ovat näyttelijälle työsuhteesta johtuvia saatavia. A kertoi esiintyneensä X Oy:n Y:lle tuottamassa televisiosarjassa. Sopimukset työskentelystä tuotannossa oli tehty siten, että näyttelijöiden varsinaisena työnantajana toimi sittemmin konkurssiin asetettu Z Oy, jonka kanssa näyttelijöillä oli edustussopimukset. Näyttelijöille maksettavan kokonaiskorvauksen määrästä ja työsuhteen muiden ehtojen sisällöstä oli kyseisen tuotannon osalta sovittu Z Oy:n ja X Oy:n välisessä sopimuksessa. Näyttelijöiden ja Z Oy:n välisessä edustussopimuksessa oli sovittu Z Oy:n velvollisuudesta maksaa näyttelijöille palkka mukaan lukien tekijänoikeuskorvaukset. Kyseessä on käytännössä ollut työsopimuslain 1 luvun 7 §:n mukainen tilanne, jossa työnantaja on siirtänyt käyttäjäyritykselle oikeutensa johtaa ja valvoa työtä. Näin ollen vaikka työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksessä on viitattu työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiseen soveltamisalaan, Z Oy:n asemasta näyttelijöiden varsinaisena työnantajana ei ole epäselvyyttä.

Se, etteivät näyttelijät ole olleet kyseisessä tapauksessa suoraan työsuhteessa tuotantoyhtiöön, vaan työsuhde on järjestetty eri tavalla, ei muuta asiaa tekijänoikeuskorvauksen osalta miksikään. A totesi, että Z Oy:n konkurssin johdosta hän on saanut tähän mennessä vain osan hänelle kyseisestä työtehtävästä sovitusta korvauksesta. Audiovisuaalisessa tuotannossa (muun muassa televisiosarja tai elokuva) esiintyvälle näyttelijälle syntyy tekijänoikeuksia tekijänoikeuslain 45 §:n mukaisesti. Näiden oikeuksien siirtämisestä tuotantoyhtiölle sovitaan näyttelijän esiintymistä koskevassa työsopimuksessa ja siirrosta maksetaan näyttelijälle korvaus kuvauspäiväpalkan osana ja yhteydessä. Tämä on alan normaali käytäntö ja toimintatapa. Kuvauspäiväpalkalla luovutettavien oikeuksien määristä, rajoista ja hinnoista on sovittu myös työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Näyttelijäliiton ja tuotantoyhtiöiden väliseen työehtosopimukseen on näyttelijän palkasta kirjattu seuraavaa: "Työstä maksettava korvaus sisältää palkan työskentelystä näyttelijänä sekä tuotetun materiaalin esittämiseen kohdistuvan tekijänoikeuskorvauksen." Mikäli oikeuksien siirtoa ei tehtäisi työsopimuksessa, ei työnantajana toimiva tuotantoyhtiö voisi käyttää näyttelijän työn tulosta hyväkseen haluamallaan tavalla, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi televisio-ohjelmaa ei voisi näyttää televisiossa. Tuotantoyhtiö ei saisi näyttelijän työpanosta kokonaisuudessaan käyttöönsä. Näyttelijän työsuoritus, mikäli se sisältää pelkän esiintymisen kameroille, ei ole työnantajalle minkään arvoinen eikä tarpeellinen, jos työnantaja ei voi työn tulosta käyttää eli esittää televisiosarjaa yleisölle. Tekijänoikeuden luovutus näyttelijän työsopimuksissa on erittäin keskeinen työsuhteen ehto. Työsuhdetta televisiosarjassa näyttelemisestä ei syntyisi lainkaan, jos oikeuksien luovuttamisesta televisiosarjan esittämiseen televisiossa ja siitä maksettavasta korvauksesta ei sovittaisi työsuhteen ehtona ja nimenomaan liittyen näyttelijän työsuoritukseen. Kyseessä ei ole työsuhteesta tai työsopimuksesta riippumaton irrallinen asia. Perustelu siitä, että tekijänoikeus voidaan luovuttaa työsopimuksesta erillisellä itsenäisellä sopimuksella, on pelkästään teoreettinen eikä vastaa todellisuutta alalla.

Muutoksenhakulautakunnan perusteluissa mainitsemalla vakuutusoikeuden ratkaisukäytännöllä viitataan ilmeisesti vakuutusoikeuden päätökseen 28.5.2009 asiassa Dnro 2800/2008/1778. Kyseisen päätöksen perustelut ovat hyvin kaavamaiset ja yksipuoliset. Ne myös pätevät vain siinä tilanteessa, että tekijänoikeuskorvauksen määrä on työsopimuksessa yksilöity osana maksettua kokonaispalkkaa. Jos palkan osuutta ja tekijänoikeuskorvausta ei eriteltäisi ja tekijänoikeuden luovutus sovittaisiin sisältyvän niin sanottuun könttäpalkkaan, tekijänoikeuskorvaus tulisi arvioiduksi palkkaturvassa eri tavalla. Kuitenkin lopputulos työnantajan ja työntekijän välillä olisi työsuorituksen ja tekijänoikeuden luovutuksen osalta samanlainen. Perustelut asettavat siten palkkaturvanhakijat käytännössä eri asemaan keskenään varsin sattumanvaraisten seikkojen perusteella kokonaisuutena arvioiden samankaltaisessa tilanteessa.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valitus hylättiin. Äänestysratkaisu (3 - 2).

Vakuutusoikeuden perustelut

Palkkaturvalain 1 §:n mukaan palkkaturvalain tarkoituksena on turvata työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.

Palkkaturvalain 4 §:n 1 momentin mukaan palkkaturvana maksetaan työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Edellä mainitun lain 1 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyttäjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

A ja Z Oy (myöhemmin edustaja) ovat laatineet näyttelijäntehtäviä koskevan edustussopimuksen. Sopimuksen mukaan edustaja edustaa A:ta muun muassa sopimus- ja palkkioneuvotteluissa sekä markkinoi ja myy tämän tarjoamia palveluita kolmansille osapuolille (tilaajayrityksille). Edustussopimuksella A ja edustaja ovat sopineet heidän välillään noudatettavista ehdoista. Sopimuksessa on sovittu, että edustajalla on oikeus solmia A:ta sitovia sopimuksia edellyttäen, että A on antanut tähän kirjallisen suostumuksensa etukäteen. A on myös valtuuttanut edustajan toimimaan hänen puolestaan tämän sopimuksen mukaisessa tarkoituksessa. A on sitoutunut noudattamaan tilaajayrityksen ja edustajan välillä solmittua sopimusta. Sopimuksessa on sovittu lisäksi, että edustaja maksaa A:lle hänen kanssaan sovitut korvaukset vähennettynä ennakonpidätyksellä ja muilla lakisääteisillä sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuilla. Edustaja puolestaan veloittaa tilaajayritykseltä A:lle maksetun korvauksen sekä mahdolliset korvaukset tekijänoikeuksien luovutuksista.

Edustaja ja tuotantoyhtiö X Oy (tilaajayritys) ovat laatineet sopimuksen A:n näyttelijänä tilaajayritykselle suorittamista palveluista. A on sitoutunut olemaan käytettävissä tilaajayrityksen ilmoittamina kuvauspäivinä ja noudattamaan sen antamia muita työskentelyaikatauluja. Tilaajayritys on sitoutunut maksamaan edustajalle suoritetuista palveluista ja tämän sopimuksen perusteella luovutetuista oikeuksista. Edustaja on vastuussa korvausten suorittamisesta A:lle. Sopimuksen mukaan A luovuttaa tekijänoikeudet tilaajayritykselle sopimuksen liitteen 2 mukaisesti. Liitteessä 2 on sovittu, että A luovuttaa tekijänoikeutensa kaikilta osin tilaajayritykselle. Sopimuksen liitteessä 1 on sovittu, että edustaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että A luovuttaa hänelle kuuluvat tekijänoikeudet tilaajayritykselle. Sopimuksen liitteen 2 mukaan näyttelijälle maksettava palkkio kattaa kaikki tämän sopimuksen määrittelemät tehtävät ja oikeuksien luovutukset.

A on hakenut palkkaturvana tekijänoikeuskorvausta ajalta 3.12. - 30.12.2013 määrältään 2 200 euroa.

Tekijänoikeuskorvaus perustuu edustajan ja tilaajayrityksen väliseen sopimukseen. Sopimuksessa on sovittu kuvauspäiväkohtaisesta kokonaiskorvauksesta, johon on sisältynyt korvaus tekijänoikeuksien luovutuksesta. Sopimuksessa on lisäksi erikseen sovittu mahdollisista myöhemmistä tekijänoikeuksien luovutuksista maksettavista korvauksista (rojaltit). Vakuutusoikeus katsoo, että näyttelijän kuvauspäiväkohtaiseen kokonaiskorvaukseen sisällytetyssä ja palkasta erikseen maksettavassa tekijänoikeuskorvauksessa on kyse muuhun yksityisoikeudelliseen perusteeseen kuin työsopimukseen perustuvasta saatavasta. Vaikka sanottu tekijänoikeuskorvaus on vahvasti sidoksissa työsuhteeseen, ei tekijänoikeuskorvauksen oikeudellista luonnetta ole arvioitava toisin kuin mahdollisista uusintaesityksistä näyttelijälle maksettavien rojaltien oikeudellista luonnetta.

A on valituksessaan vedonnut siihen, että se, etteivät näyttelijät ole olleet kyseisessä tapauksessa suoraan työsuhteessa tilaajayritykseen, vaan työsuhde on järjestetty eri tavalla, ei muuta asiaa tekijänoikeuskorvauksen osalta. Tältä osin vakuutusoikeus toteaa, ettei asian ratkaisemisen kannalta ole merkityksellistä se, onko työntekijä ollut suoraan työsuhteessa tilaajayritykseen.

A on todennut, että tekijänoikeuksien siirtämisestä tilaajayritykselle sovitaan näyttelijän esiintymistä koskevassa työsopimuksessa ja siirrosta maksetaan näyttelijälle korvaus kuvauspäiväpalkan osana ja yhteydessä. Tämä on alan normaali käytäntö ja toimintatapa. Esimerkiksi Näyttelijäliiton ja tuotantoyhtiöiden väliseen työehtosopimukseen on näyttelijän palkasta kirjattu seuraavaa: "Työstä maksettava korvaus sisältää palkan työskentelystä näyttelijänä sekä tuotetun materiaalin esittämiseen kohdistuvan tekijänoikeuskorvauksen." Vakuutusoikeus katsoo, että alan käytännöillä ei asian ratkaisemisen kannalta ole olennaista merkitystä. Siitäkin huolimatta, että työehtosopimukseen olisi otettu maininta tekijänoikeuskorvauksen maksamisesta, ei korvaus perustu työsuhteessa tehtyyn työhön, vaan kyseessä on oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus.

Vakuutusoikeus katsoo, että asiassa on kyse tekijänoikeuksien luovuttamisesta työnantajalle korvausta vastaan. Korvaus ei perustu työsuhteessa tehtyyn työhön, vaan kyseessä on katsottava olevan työsuhteesta erillinen oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus. Näin ollen haettua tekijänoikeuskorvausta ei voida maksaa palkkaturvana.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunto

Eri mieltä olevat jäsenet hyväksyvät vakuutusoikeuden enemmistön päätöksen perustelut perusteluiden kuuden ensimmäisen kappaleen osalta.

Jäsenet toteavat lisäksi seuraavaa: A on hakenut palkkaturvana tekijänoikeuskorvausta ajalta 3.12. - 30.12.2013 määrältään 2 200 euroa. A on vedonnut siihen, että kyseessä ollutta työsuhdetta televisiosarjassa näyttelemisestä ei olisi syntynyt lainkaan, jos tekijänoikeuksien luovuttamisesta ei olisi sovittu. Tekijänoikeuksien luovutus ja korvaus niistä liittyy siis nimenomaan näyttelijän työsuoritukseen. A:n mukaan näyttelijän työsuoritus ei olisi tilaajayritykselle minkään arvioinen eikä tarpeellinen, jos työn tulosta eli televisiosarjaa ei voisi esittää yleisölle. A:n mukaan tekijänoikeuskorvaukset eivät siis ole työsuhteesta riippumaton asia. Tästä johtuen tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavista korvauksista sovitaan osana kokonaispalkkaa. A:n mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat työsuhteesta johtuvia saatavia.

Jäsenet toteavat, että A on ollut työsopimuslaissa tarkoitetussa työsopimussuhteessa Z Oy:öön, joka on asetettu konkurssiin. Jäsenet katsovat, että Z Oy on A:n työnantajana siirtänyt tämän tuotantoyhtiö X Oy:n (tilaajayritys) käyttöön. A:ta on sopimusneuvotteluissa tilaajayrityksen kanssa edustanut Z Oy. Tilaajayrityksen ja Z Oy:n (edustaja) välinen sopimus on sitonut A:ta hänen edustajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Tilaajayrityksen ja Z Oy:n välisessä sopimuksessa on sovittu, että A luovuttaa tekijänoikeutensa kaikilta osin tilaajayritykselle ja hänelle maksettava palkkio kattaa kaikki tämän sopimuksen määrittelemät tehtävät, muun muassa näyttelijän tehtävät, ja oikeuksien luovutukset.

Jäsenet katsovat, että Z Oy on voinut A:ta sitovasti neuvotella tilaajayrityksen kanssa A:n näyttelijäntyön ehdoista. Muun muassa A:n työsuoritukseen perustuvan televisiosarjan esittäminen on riippunut tekijänoikeuksien luovuttamisesta tilaajayritykselle. Näin ollen tekijänoikeuksista luopuminen on ollut olennaista, jotta A:n näyttelijäntyön tuotos on ollut hyödynnettävissä. Tekijänoikeuksista luopuminen on siis kuulunut olennaisena osana näyttelijäntyöhön liittyvään sopimukseen ja sen syntymiseen tilaajayrityksen kanssa. Tekijänoikeuskorvaus on myös maksettu palkanmaksun yhteydessä. Tähän nähden jäsenet katsovat, että A:n hakemat tekijänoikeuskorvaukset ovat työsopimuslaissa tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia palkkaturvalain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. A:lla on oikeus hakemiinsa tekijänoikeuskorvauksiin palkkaturvana.

Lainkohdat

Palkkaturvalaki 1 § ja 4 §
Työsopimuslaki 1 luku 1 § 1 mom. ja 7 § 3 mom.