VakO 21102:2021

A oli tullut 25.8.2008 sotilasvirkaan, josta hän oli jäänyt vanhuuseläkkeelle 1.11.2019 alkaen. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n YK-palvelusjaksot rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävissä 29.4.1986 alkaen olivat olleet palvelua sotilastehtävissä ja ne tuli ottaa huomioon A:n sotilaseläkeajassa myös 25.8.2008 edeltävältä ajalta.

Esitiedot

Eläkelaitos oli myöntänyt A:lle vanhuuseläkkeen 1.11.2019 alkaen. Vanhuuseläkepäätöksessä A:n YK-palvelusjaksot ajalla 29.4.1986 - 28.4.2005 oli huomioitu eläkkeeseen oikeuttavina siviilivapaakirjassa. Eläkelaitoksen mukaan ne eivät olleet sotilaseläkeaikaa, koska ne eivät ole olleet palvelua sotilastehtävässä. Eläkelaitos oli katsonut, että A ei ollut kyseessä olevana aikana palvellut sotilaallista koulutusta vaativissa tehtävissä. A ei ollut myöskään siirtynyt sotilasvirasta YK-palvelukseen tai palannut YK-palveluksesta suoraa sotilasvirkaan. A oli palvellut puolustusvoimien sotilasvirassa ensimmäisen kerran vasta 25.8.2008 alkaen.

A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. A:n mukaan sekä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa että eläkelaitoksen sivuilla on mainittu, että sotilaseläkettä kerryttävät myös sotilaalliset rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävät, jos henkilö tulee uudelleen tai myöhemmin sotilasvirkaan ja jää eläkkeelle sotilasvirasta. A katsoi, että hänen kohdallaan kyseinen ehto nimenomaan täyttyy. A vetosi lisäksi siihen, että rauhanturvapalveluksessa olevat henkilöt ovat aina sotilasasetuksen alaisina tehtävänimikkeestä riippumatta.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) on tullut voimaan 1.1.2017. JuEL 101 §:n 1 momentin mukaan tässä luvussa tarkoitetaan sotilaalla sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Aikaisemmin asiasta on säädetty valtion eläkelain (1295/2006) 95 §:ssä.

Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) on tullut voimaan 1.1.2005. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos henkilö on tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen alkaessa ja päättyessä julkisten alojen eläkelain 101 §:n 1 momentissa tarkoitetussa palveluksessa ja palvelussuhteen aikana
virkavapaalla tai vapautettuna kyseisestä palveluksesta, voidaan tässä laissa tarkoitetusta palvelussuhteesta saatu työansio ottaa huomioon mainitun lain 103 ja 104 §:n mukaisesti hänen eläkettään määrättäessä.

Rauhanturvaamislaki (514/1984) on tullut voimaan 1.1.1985. Rauhanturvaamislaki on koskenut sotilashenkilöstön osallistumista ulkomaisiin kriisinhallintatehtäviin. Lakia ei ole sovellettu sotilashenkilöstöön, joka on lähetetty ulkomaille muihin kuin varsinaisiin operatiivisiin kriisinhallintatehtäviin. Tällaista henkilöstöä ovat esimerkiksi kansainvälisiin esikuntatehtäviin lähtevät
henkilöt.

Rauhanturvaamislain 19 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa palveltu aika luetaan hyväksi valtion eläkelaissa tarkoitettua sotilaseläkettä varten.

Rauhanturvaamislaki on kumottu 1.4.2006 voimaan tulleella sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetulla lailla (211/2006).

A on ollut yhtäjaksoisessa sotilaspalveluksessa 25.8.2008 alkaen ja hän on jäänyt tästä palveluksesta eläkkeelle 1.11.2019 alkaen.

Muutoksenhakulautakunta toteaa, että siviilikriisinhallintatehtävät luetaan sotilaseläkeajaksi 1.1.2005 lukien, jos henkilöllä on sotilasvirka, josta hän on kyseisen ajan virkavapaalla tai vapautettuna palveluksesta ja josta hän jää eläkkeelle. A on ollut tällaisessa virassa vasta 25.8.2008 alkaen.
A:n palvelukset kriisinhallintatehtävissä ennen 25.8.2008 alkanutta sotilaspalvelusta eivät ole sellaisia sotilaallisia tehtäviä, joiden perusteella palvelusten voitaisiin katsoa kuuluvan sotilaseläkkeeseen oikeuttavan sotilaspalveluksen piiriin.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. A katsoi, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös on virheellinen siltä osin kuin siinä on todettu, etteivät hänen palveluksensa kriisinhallintatehtävissä ennen 25.8.2008 alkanutta sotilaspalvelusta ole sellaisia sotilaallisia tehtäviä, joiden voitaisiin katsoa kuuluvan sotilaseläkkeeseen oikeuttavan palvelun piiriin, sekä siltä osin kuin siinä on todettu, että siviilikriisinhallintatehtävät luetaan sotilaseläkeajaksi 1.1.2005 lukien. A:n mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös perustuu virheelliseen lain soveltamiseen. A katsoi, että valtion eläkelaissa ja julkisten alojen eläkelaissa tarkoitettua sotilaseläkettä laskettaessa tulee ottaa huomioon rauhanturvaamislain (514/1984) ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) säännökset. A:n mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta oli virheellisesti soveltanut lakia siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan.

A kertoi, että hän on toiminut rauhanturvaamislain ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa palveluksessa sotilastehtävissä 29.4.1986 alkaen. Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä
mainitut tehtävät eli messimies, keittäjä, ruokalatyöntekijä ja keittäjä olivat olleet A:n mukaan yhtä lailla rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviä kuin toimiminen esimerkiksi vartioaseman päällikkönä ja huoltojoukkueen varajohtajana. A lisäsi, että vaikka operaation toimeenpanijana oli YK, hänen palvelussuhteensa kaikkina palvelusjaksoina oli puolustusministeriöön tai puolustusvoimiin. A:n mukaan rauhanturva- ja kriisinhallintajoukossa ei voi palvella siviilihenkilöstöä. Rauhanturva- tai kriisinhallintaorganisaatioon lähetettävät henkilöt käyttävät sotilasasua, joutuvat kantamaan asetta ja ovat rikoslain (559/2000) 45 luvun sotilaskurinpitoa koskevien säännösten alaisia (27 § 2 mom.). A korosti, että tehtävänimikkeistään riippumatta hän oli YK-palveluksensa aikana toiminut ainoastaan sotilastehtävissä.

A vetosi vaatimuksiensa tueksi muun ohella myös sisäministeriön verkkosivuilla määriteltyyn siviilikriisinhallinnan toimialaan sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurvasta laadittuun Kevan oppaan sotilaseläkkeen määrää koskevaan osioon.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian eläkelaitokselle toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Rauhanturvaamislaki (514/1984) on tullut voimaan 1.1.1985. Rauhanturvaamislain 1 §:n 1 momentin mukaan Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen (rauhanturvaamistoiminta), joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen. Lain 19 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa palveltu aika luetaan hyväksi valtion eläkelaissa tarkoitettua sotilaseläkettä varten.

Rauhanturvaamislaki on kumottu 1.4.2006 voimaan tulleella sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetulla lailla (211/2006). Mainitun lain 22 §:n mukaan palvelussuhteen tuottamasta oikeudesta eläkkeeseen säädetään valtion eläkelaissa (280/1966) ja valtion perhe-eläkelaissa (774/1968). Tässä laissa
tarkoitetussa palvelussuhteessa palveltu aika luetaan hyväksi valtion eläkelaissa tarkoitettua sotilaseläkettä varten.

Aliupseeriliitto ry on lausunnossaan muun muassa todennut, että A:n tehtävänimike ei kerro hänen tehtävänsisällöstään mitään. Sotilaallisen kriisinhallinnan organisaatiot ja tehtävänimikkeet
noudattelevat pitkälti kotimaan kriisiajan kokoonpanojen nimikkeitä, ja jokainen tehtävään lähetetty on ensisijaisesti sotilas ja toimii operatiivisissa tehtävissä. Vaikka A ei ole ollut sotilasvirassa operaatioihin
lähtiessä, Kevan omassa sotilaseläkeoppaassa todetaan kuitenkin riittävän, että henkilö myöhemmin tulee sotilasvirkaan ja on eläkeoikeuden saavuttaessaan sotilasvirassa. Lausunnon mukaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 22 § sanoo selkeästi, että palvelu kerryttää sotilaseläkeoikeutta.

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry on Aliupseeriliitto ry:lle osoittamassaan lausunnossa muun muassa todennut, että vaatimus sotilaskoulutuksesta koskee kaikkia operaatioihin lähetettäviä henkilöitä aina
rivimiehestä operaatiota johtavaan upseeriin asti riippumatta siitä, mikä heidän tehtävänsä on. Osa tehtävistä, kuten kokki, muonittaja, varastonhoitaja tai muu vastaava, saattaa kuulostaa sellaisilta, joihin ei edellytettäisi sotilaskoulutusta. Näin ei kuitenkaan ole, koska jo pelkästään joukon omasuoja edellyttää kaikilta henkilöiltä kykyä aseellisesti puolustaa itseään, joukkoaan tai toimitilojaan. Samoin kyseiset henkilöt joutuvat joukkojen rajoitetuista henkilömääristä johtuen osallistumaan vähintäänkin aseellisiin vartiotehtäviin sekä usein myös aseelliseen partiointiin ja muihin operatiivisiin tehtäviin. Lausunnon mukaan sotilaallisten kriisinhallintatehtävien lisäksi Suomesta osallistuu henkilöitä siviilikriisinhallinnan tehtäviin sisäministeriön alaisuudessa toimivan Crisis Management Centren kouluttamina ja ulkoministeriön lähettäminä. Kyseisiin tehtäviin ei edellytetä asepalvelusta tai sotilaskoulutusta ja operaatioiden tehtävät sekä toimenkuvat eroavat täysin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioista, joissa taas sotilaskoulutus ja asepalvelus ovat vaatimuksena.

Pääesikunta on Aliupseeriliitto ry:lle osoittamassaan lausunnossa muun muassa todennut, että mikäli henkilö palvelee Puolustusvoimien kriisinhallintatehtävässä, on kyseessä aina sotilaallinen
kriisinhallinta ja tehtävä on aina sotilastehtävä. Puolustusvoimat ei järjestä siviilikriisinhallintaan liittyviä operaatioita. Siviilikriisinhallintatehtävässä palveleva henkilö on tehtävässään aina siviili, vaikka hänellä olisi taustallaan sotilasvirka. Sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa kaikki henkilöt ovat puolestaan sotilastehtävässä riippumatta siitä, mikä heidän tehtävänimikkeensä on ja mikä heidän statuksensa on ennen operaation alkua. Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palvelevat ovat kaikilta tunnusmerkeiltään sotilaita ja he palvelevat sotilastehtävässä. Väliä ei ole sillä, onko henkilö tehtävän
alkaessa tai päättyessä siviili vai sotilas. Tehtävän aikana kaikki ovat sotilaita ja sotilastehtävässä. Lausunnon mukaan sitä, että siviilin statuksen ennen operaation alkua omaava henkilö osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon, ei tule sekoittaa siviilikriisinhallintaan tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annettuun lakiin. Lausunnon mukaan siviilikriisinhallinnasta vastaa siviilikriisinhallintakeskus CMC Finland, joka toimii sisäministeriön alaisuudessa. Puolustusvoimat ei
edes voi eikä ole koskaan voinut lähettää henkilöä omalla palvelussuhteellaan siviilikriisinhallintaan, vaan puolustusvoimien palvelussuhteessa kriisinhallintatehtävässä palvellessa kyseessä on aina sotilaallinen kriisinhallinta. Lausunnossa ei ole otettu kantaa siihen, kuuluuko tietyssä kriisinhallintatehtävässä palveltu aika laskea hyväksi eläkeoikeutta laskettaessa, mutta sen mukaan niin rauhanturvaamislain kuin sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lainkin aikana eläkeoikeuden kertyminen on sidottu laissa määritellyn palvelussuhteen laatuun eikä tehtävänimikkeeseen taikka
tehtävän sisältöön.

Kevan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurvasta laatiman oppaan sivulla 12 on todettu, että sotilaseläkettä kerryttävät myös sotilaalliset rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävät sekä
puolustusministeriön kansainväliset sotilaalliset tehtävät ulkomaan edustustoissa. Edellytyksenä on, että henkilö on näiden palvelusten alkaessa sotilasvirassa tai tulee uudelleen tai myöhemmin sotilasvirkaan ja jää eläkkeelle sotilasvirasta. Lisäksi palkanmaksajana on oltava Suomen valtio.

Asiassa saadun selvityksen mukaan A on toiminut eri mittaisissa palvelussuhteissa YK:n rauhanturvajoukoissa ajanjaksolla 29.4.1986 - 28.4.2005 toimenkuvanaan messimies/messiryhmän johtaja, keittäjä/kokki, ruokalatyöntekijä, vartioaseman päällikkö ja huoltojoukkueen varajohtaja.
Lisäksi hän on toiminut oppisopimuskoulutuksen mukaisessa työsuhteessa ajalla 1.12.1988 – 30.11.1990 ja hänellä on ollut yrittäjätoimintaa ajalla 24.7.1995 – 31.8.1997. Ajanjaksolla 15.9.1997 – 31.12.2004 A on toiminut maanpuolustusalueiden ja niiden alaisten laitosten palveluksessa toimenkuvanaan ravitsemustyöntekijä. A on toiminut 25.8.2008 alkaen Porin prikaatissa kouluttajana, opetusaliupseerina, yksikön vääpelinä ja komppanian vääpelinä 31.12.2014 saakka sekä yksikön vääpelinä 1.1.2015 alkaen. Ajalla 13.5.2014 – 13.12.2014 hän on toiminut Libanonissa Suomen kriisinhallintajoukkojen johtajana. Mainituista palveluksista A:lle on katsottu karttuneen eläkettä valtion eläkelain 98 §:ssä säädetyn sotilaseläkkeen mukaan 25.8.2008 alkaen. Sitä aikaisemmalta ajalta A:n YK-palvelusjaksot on huomioitu eläkkeeseen oikeuttavina siviilivapaakirjassa.

Vakuutusoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella ja ottaen huomioon erityisesti sen, että A on tullut 25.8.2008 sotilasvirkaan, josta hän on jäänyt vanhuuseläkkeelle 1.11.2019 alkaen, että hänen YK-palvelusjaksonsa rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävissä 29.4.1986 alkaen ovat olleet palvelua sotilastehtävissä ja ne tulee näin ollen ottaa huomioon hänen sotilaseläkeajassaan myös 25.8.2008 edeltävältä ajalta.

Lainkohdat

Julkisten alojen eläkelaki 101 § 1 mom., 103 §, 104 § ja 114 §
Valtion eläkelaki 95 §, 98 § ja 108 §, sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa 31.12.2016 saakka
Rauhanturvaamislaki, sellaisena kuin se on ollut voimassa 31.3.2006 saakka, 19 §
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) 22 §